'''Toinen maailmansota''' käytiin vuosina [[1939]]-[[1945]]. Sota käytiin pääasiassa [[Saksa]]n, [[Italia]]n ja [[Japani]]n johtamien [[akselivallat|akselivaltojen]] ja [[Yhdistynyt Kuningaskunta|Yhdistyneen Kuningaskunnan]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]], [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], [[Ranska]]n ja [[Kiina]]n johtamien [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] välillä.

Toinen maailmansota on tuhoisin sota ihmiskunnan historiassa ja se vaati 50 miljoonan ihmisen hengen.

==Sotaa edeltäneet vuodet==

Saksan häviö [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja sotakorvausten aiheuttamat taloudelliset ongelmat avasivat tien valtaan vuonna [[1919]] perustetulle, sittemmin [[Adolf Hitler]]in johtamalle [[NSDAP]]-puolueelle. Vuonna 1932 NSDAP sai enemmistön vaaleissa ja 1933 Saksan presidentti [[Paul von Hindenburg]] nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi. Päästyään valtaan Hitler kielsi muut puolueet ja von Hinderburgin kuoltua yhdisti presidentin ja valtakunnankanslerin virat, nousten Saksan diktaattoriksi. Saksan koko hallintojärjestelmä uudistettiin ja perustettiin ensimmäiset [[keskitysleiri]]t jotka oli tarkoitettu poliittisille toisinajattelijoille ja rikollisille. 

[[Führer]]inä Hitler lopetti rikkoi [[Versaillesin rauha|Versaillesin rauhansopimuksessa]] määrättyä Saksan demilitarisointia. Armeijan kehittäminen uudelleen alkoi Geneven aseriisuntakongressien epäonnistuttua vuonna [[1932]]–[[1934]]. Koska muut vallat eivät vähentäneet aseitaan Saksan tasolle, Hitler ilmoitti aseistavansa Saksan niiden tasolle. Vuoteen [[1935]] mennessä asevarustelu oli jo hyvässä käynnissä.

Asevarustelu huolestetti Ranskaa, joka varusti uudelleen vuosina [[1929]]–[[1934]] rakennetun Magninot-linjan. Puolustuslinja ulottui Belgian rajalta Sveitsin rajalle, mutta Saksa oli jo ensimmäisessä maailmansodassa kiertänyt linjan hyökkäämäällä Belgian kautta. Ilman Britannian tukea Ranska seurasi vierestä Saksan varustautumista.

Britannia kannatti aluksi Saksan varustautumista, ja allekirjoitti jopa kesäkuussa [[1935]] Anglo-saksalaisen laivastosopimuksen, jossa Saksan laivaston koko sallittiin lisättäväksi 35 % [[Royal Navy|Kuninkaallisen laivaston]] koosta. Hitler kokeili uusia aseitaan [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]] [[1936]]–[[1939]] lähettäen [[Francisco Franco|Francon]] avuksi Luftwaffen [[Legion Condor|Condor-legioonan]].

Myös [[Italia]]ssa oli vuonna [[1922]] noussut valtaan [[Benito Mussolini]]n [[fasismi|fasistinen]] puolue. Italian ja Saksan hallitsevien ryhmien samankaltaiset aatteet johtivat vuonna [[1936]] ystävyyssopimuksen solmiseen ja [[1939]] sotilasliittoon. Sopimusta nimitettiin Rooman-Berliinin akseliksi ja maita [[akselivallat|akselivalloiksi]]. Myöhemmin liittoon liittyi vielä [[Japani]] [[1940]].

Rikottuaan Versaillesin sopimusta kerran, Hitler miehitti vastoin rauhansopimusta Reininmaan vuonna 1936 marssittaen 30000 miestä [[Köln]]iin [[7. maaliskuuta]] [[1936]]. Ranska seurasi jälleen vierestä Britannian hyväksyessä Saksan marssin "omalle takapihalleen". Remilitarisoinnin jälkeen Hitler järjesti kansanäänestyksen, jossa 98,8 % äänestäjistä tuki hänen toimiaan. Tämä jälkeen hän rakensi oman puolustuslinjansa, ''[[Westwall]]in'' Ranskaa vastaan.

[[Neville Chamberlain]]ista tuli [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri]] [[28. toukokuuta]] [[1937]], ja hän jatkoi Saksan toimet hyväksyvää politiikkaa, uskoen Hitlerin aikeena olevan yhdistää saksankieliset kansat. Chamberlain ei uskonut Saksan ryhtyvän sotaan, vaikka Churchill siteerasi [[Mein Kampf]]ia, jossa Hitler oli kirjoittanut hankkivansa lisäalueista idästä – miekan voimalla.

Itävallan fasistit halusivat liittyä Saksaan, vaikka Itävallan kansleri [[Kurt von Schuschnigg]] halusikin pitää maan itsenäisenä. Ilman ulkovaltojen tukea hän tapasi Hitlerin Berliinissä ja hyväksyi Hitlerin tukijan [[Arthur Seyss-Inquart]]in sisäministeriksi. Mellakointi Wienissä yltyi, ja Schuschnigg pakotettiin eroamaan. Seyss-Inquart kutsui Hitlerin joukot apuun, ja [[13. maaliskuuta]] [[1938]] [[Wehrmacht]]in joukot ylittävät rajan. Kansanäänestyksessä Itävallan liittäminen Saksaan, [[Anschluss]], sai 99,75 % tuen.

Itävalta oli menettänyt kolmen miljoonan saksankielisen asuttamat sudeettialueet St. Germainin sopimuksessa [[1919]] [[Tšekkoslovakia]]lle. Anschlussin jälkeen sudeettisaksalaisten johtaja [[Konrad Henlein]] vaati liittoa Saksan kanssa. Tšekkoslovakia oli yksin, mutta se varautui sotaan. Sodan välttämiseksi Chamberlain neuvotteli Hitlerin kanssa kolme kertaa Berchtesgadenissa, Godesburgissa ja [[München]]nissä. Münchenin sopimus allekirjoitettiin [[29. syyskuuta]] [[1938]] Hitlerin, Mussolinin, Chamerlainin ja Ranskan [[Edouard Daladier]] kesken. Tšekkoslovakian pääministeri [[Eduard Benes]] ei ollut läsnä. Sopimuksessa sovittiin Saksan saavan sudeettialueet kansanäänestyksen jälkeen, Unkarin ja Puolan saavan alueita Tšekkoslovakialta, ja Britannia ja Saksan solmivat luottamussopimuksen. Chamberlainin palattua Lontooseen hän julisti saavuttaneensa "rauhan meidän aikanamme". Hitler oli tyytymätön ja julisti Chamberlainin pilanneen hänen marssinsa [[Praha]]an.

Maaliskuussa [[1939]] Hitler pakotti [[Latvia]]n luovuttamaan saksankielisen [[Klaipeda|Memelin]] Saksalle, seuraavaksi hän uhkasi pommittaa Prahaa, jolloin Tšekkoslovakia antautui, ja Chamberlain tajusi sopimuksen epäonnistuneen. Britannia antoi Puolalle takuut tuestaan ja alkoi varustautumisen.

Hitler kohdisti nyt katseensa [[Puola]]an ja alueisiin, jotka se oli saanut  rauhansopimuksessa. Hitlerin useista vaatimuksista huolimatta Puola ei suostunut alueluovutuksiin ja turvautui Ranskan ja Iso-Britannian kanssa solmimaansa puolustusliittoon.

==Sodan alku==

Elokuussa [[1939]] Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyysopimuksen ([[Molotov-Ribbentrop-sopimus]]). Näin [[Adolf Hitler|Hitler]] pystyi ilman Neuvostoliiton uhkaa hyökkäämään [[Puola]]an. Saksa hyökkäsi [[1. syyskuuta]] [[1939]] Puolaan ja aloitti toisen maailmansodan. Saksa kukisti Puolan muutamassa viikossa Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat.

Puolan jälkeen Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan vaikutusvaltaansa ja solmi [[Baltian maat|Baltian maiden]] kanssa turvallisuussopimukset joka antoi Neuvostoliitolle luvan sijoittaa sotilastukikohtia niiden alueille. Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen [[Hanko|Hangossa]]. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliiton ja Suomen välillä käytiin [[talvisota]] [[1939]]-[[1940]].

[[Länsirintama]]lla liittoutuneet eivät uskaltaneet käynnistää suuria operaatioita. Saksa miehitti [[huhtikuu]]ssa [[1940]] [[Tanska]]n ja [[Norja]]n. Toukokuussa Saksa käynnisti hyökkäyksen länsirintamalla. [[Alankomaat]] antautui [[15. toukokuuta]], [[Belgia]] [[28. toukokuuta]] ja Ranska [[22. kesäkuuta]]. Britit onnistuivat kuitenkin evakuoimaan suuren osan joukkojaan [[Dunkerque]]ssa.

Itä-Euroopassa Neuvostoliitto miehitti [[Baltia]]n [[15. kesäkuuta]]-[[17. kesäkuuta]] ja [[Romania]]n [[Bessarabia]]n [[28. kesäkuuta]].

Vuoden [[1940]] lopulla [[Italia]] hyökkäsi [[Kreikka]]an ja Saksa valtasi maalis-huhtikuussa [[1941]] [[Jugoslavia]]n ja Kreikan.

Ranskan sotaretken jälkeen Hitler alkoi valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan [[Luftwaffe]] pommitti rajusti Britanniaa ja yritti lamaannuttaa [[Royal Air Force|Kuninkaalliset ilmavoimat]], mutta ei kuitenkaan onnistunut siinä.

==Itärintama==

Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon ([[Operaatio Barbarossa]]) [[22. kesäkuuta]]. [[1941]]. Saksan liittolaisina sotaa kävivät [[Romania]], [[Unkari]] ja Italia. Myös Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan, antoi Saksalle luvan hyökätä Pohjois-Suomesta ja sai sotamateriaaleja Saksalta. Virallisen linjauksensa mukaan Suomi kuitenkin kävi erillistä sotaa eikä ollut Saksan liittolainen. Saksan tarkoituksena oli vallata Neuvostoliiton Euroopan puoleinen osa [[Astrakan]]in-[[Arkangel]]in linjalle asti. Hyökkäyksen alkuvaihe sujui hyvin ja paljon [[puna-armeija]]n joukkoja joutui vangeiksi. Saksan joukot saartoivat [[Leningrad]]in ja etenivät lähelle [[Moskova]]a, mutta eivät pystyneet valloittamaan kaupunkia ennen talven tuloa ja talven [[1941]]-[[1942]] aikana puna-armeija pystyi vastahyökkäyksiin.

Länsivaltojen sotamateriaaliapu auttoi Neuvostoliittoa kestämään pahimman pulan yli. Kesällä [[1942]] Saksan hyökkäyksen painopiste siirtyi etelään kohti [[Kaukasia|Kaukasuksen]] öljykenttiä. Syksyllä eteminen päättyi veriseen kolmen kuukauden taisteluun [[Stalingradin taistelu|Stalingradin]] kaupungista [[Volga]]n varrella. Kun taistelu kaupungista oli käynnissä, Neuvostoarmeija keräsi joukkoja saartaen saksalaisen 6. Armeijan Stalingradin alueelle. 300&nbsp;000&nbsp;miehen armeijan henkiinjääneet antautuivat [[2. helmikuuta]]&nbsp;[[1943]].

Keväällä saksalaiset hyökkäsivät jälleen ja valtasivat takaisin Kharkovin kaupungin. Heinäkuussa 1943 [[Kurskin taistelu|Kurskin]] kaupungin lähellä käytiin historian suurin [[Kurskin taistelu|panssaritaistelu]] saksalaisten hyökätessä Neuvostoliiton linnoitettua rintamaa vastaan. Maihinnousu Italiaan ja Neuvostoliiton vastahyökkäys pakottivat saksalaiset keskeyttämään hyökkäyksen saavuttamatta tavoitteitaan. Aloite itärintamalla siirtyi lopullisesti Neuvostoliitolle. Vuoden lopulla puna-armeija oli jo edennyt [[Smolensk]]iin ja [[Kiova]]an.

Vuoden [[1944]] alussa Neuvostoliiton joukot saavuttivat jo Puolan rajan ja päättivät Leningradin saarron. Kesäkuussa alkoi hyökkäys [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] joka sai lopulta Suomen solmimaan erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa. [[22. kesäkuuta]] alkoi Neuvostoliiton [[Operaatio Bagration]]; 2,5 miljoonan sotilaan ja 6&nbsp;000 panssarivaunun hyökkäys 1&nbsp;000&nbsp;km pituisella rintamalinjalla. Saksan 500&nbsp;000 sotilaan Keskinen armeijaryhmä tuhottiin täysin ja 350&nbsp;000 sotilasta jäi vangeiksi. Romania antautui elokuussa ja akselivaltoihin kuulunut Bulgaria syyskuussa. Saksalaiset vetäytyivät Balkanilta ja onnistuivat säilyttämään asemansa Unkarissa helmikuuhun 1945 asti.

[[14. huhtikuuta]] 1945 Neuvostojoukot valtasivat [[Wien]]in. Lopullinen hyökkäys [[Berliini]]in alkoi [[16. huhtikuuta]] päättyen Berliinin valtaukseen [[2. toukokuuta]] 1945.

==Pohjois-Afrikka==

Pohjois-Afrikassa [[1940]] britit olivat torjuneet Italian hyökkäykset [[Egypti]]in. Akselivallat kävivät välillä menetyksellistäkin sotaa vuoteen [[1942]] asti [[Erwin Rommel]]in johdolla, kunnes brittijoukot löivät saksalaisen [[Afrika Korps|Afrikan armeijakunnan]] [[El Alameinin taistelu]]ssa loka-marraskuussa [[1942]]. [[Tunisia]]ssa vastarinta päättyi toukokuussa [[1943]].

Vuoden [[1941]] lopulla [[Yhdysvallat]] oli tullut mukaan sodankäyntiin. [[Josif Stalin]] vaati länsivaltoja avaamaan Euroopassa toisen rintaman. Eteneminen aloitettiin kuitenkin ensiksi [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikassa]] maihinnousulla [[8. marraskuuta]] [[1942]]. Saksa päätti vallata Ranskan miehittämättömätkin osat ranskalaisiin kohdistuneen epäluulon takia.

Kun saksalaiset oli karkoitettu Pohjois-Afrikassa seurasi maihinnousu [[Sisilia]]an [[10. heinäkuuta]] [[1943]]. Italiassa oltiin oltu tyytymättömiä sotaan ja Italia vetäytyi sodasta. Mussolini pakotettiin eroamaan ja Italia solmi aselevon [[3. syyskuuta]] [[1943]]. Liittoutuneet pääsivät [[Rooma]]an [[4. kesäkuuta]] [[1944]], mutta [[Pohjois-Italia]]a saksalaiset pitivät hallussaan toukokuuhun [[1945]] asti.

==Länsirintama==

[[6. kesäkuuta]] [[1944]] liittoutuneet tekivät [[Normandian maihinnousu|maihinnousun Normandiassa]], joka yllätti saksalaisten puolustuksen. Elokuussa [[1944]] liittoutuneet tekivät maihinnousun [[Riviera]]lle. Liittoutuneet pääsivät [[Pariisi]]in [[25. elokuuta]] [[1944]]. Vuoden [[1944]] lopulla taisteluja käytiin jo Alankomaissa ja Alsace-Lorrainessa (Elsass-Lothringen).

Vastoinkäymisten takia Saksassa oli syntynyt [[salaliitto]], joka yritti surmata Hitlerin pommilla [[20. heinäkuuta]] [[1944]]. Vastarintaliike murskattiin ja saksalaiset kokosivat joukkonsa ja tekivät vastahyökkäyksen länsirintamalla [[Ardennien taistelu|Ardenneilla]]. Alkumenestyksestä huolimatta huolto-ongelmat ja polttoainepula pysäyttivät Wehrmachtin panssarikärjen ja hyökkäys tyrehtyi. Päämäärä [[Antwerpen]] jäi vain 100 kilometrin päähän. Liittouneiden painaessa päälle Saksalla ei enää ollut voimia pitää saavuttamiaan asemia, vaan se joutui aloittamaan lopullisen perääntymisen Reinin ylitse.

Saksan alueen puolustus murtui tammi-huhtikuussa [[1945]]. Liittoutuneet olivat sopineet miehitysrajaksi [[Elbe]]-joen ja puna-armeija ja länsiliittoutuneiden joukot kohtasivat siellä [[25. huhtikuuta]] [[1945]]. Hitler teki itsemurhan [[30. huhtikuuta]] ja Mussolini surmattiin [[28. huhtikuuta]].

Saksa antautui lopullisesti [[8. toukokuuta]] Sota Euroopassa oli päättynyt liittoutuneiden voittoon. Saksa jaettiin Ranskan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kesken miehitysalueisiin. Myös Saksan pääkaupunki Berliini, joka jäi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle jaettiin kolmen voittajavallan ja Ranskan välillä vyöhykkeiksi.

Myöhemmin Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit kiristyivät, mikä johti [[kylmä sota|kylmään sotaan]].

==Sota Aasiassa==

[[]] oli hyökännyt [[Kiina]]an jo vuonna [[1937]], ennen toisen maailmansodan alkua.  Toisen maailmansodan aloituspäiväksi [[Aasia]]ssa lasketaankin yleensä [[7. joulukuuta]] [[1941]], jolloin Japanin ilmavoimat  pommitti Yhdysvaltojen laivastotukikohtaa [[Pearl Harbor]]issa, tuhoten suuren osan Tyynen valtameren laivastosta ja aiheuttaen Yhdysvaltojen liittymisen sotaan liittoutuneiden puolella. Japanin hyökkäyksen alkaessa sodanjulistus oli jo perillä Yhdysvaltojen valtiokoneistossa, mutta koska viestin tärkeyteen ei oltu kiinnitetty huomiota, se avattiin liian myöhään.

Samanaikaisesti Japani aloitti suurhyökkäyksen [[Malesia]]an, [[Borneo]]on ja [[Filippiinit|Filippiineille]], vallaten mm. [[Singapore]]n briteiltä.  Japanilaisen voittokulku jatkui toukokuuhun 1942, jolloin [[Port Moresby]]n valtaus epäonnistui Yhdysvaltojen laivaston ansiosta.  Kuukautta myöhemmin neljä japanilaista lentotukialusta upotettiin [[Midway-saaren taistelu]]ssa, siirtäen Japanin puolustuskannalle.

Pitkän ja raskaan kampanjan avulla liittoutuneet valtasivat takaisin Japanin valtaamia alueita.  Vuonna [[1945]] myös Neuvostoliitto julisti sodan Japania vastaan, vallaten takaisin [[Mantšuria]]n.  [[15. elokuuta]] [[1945]], viikko [[Hiroshima]]n ja [[Nagasaki]]n [[ydinpommi]]tusten jälkeen, Japani antautui ja miehitettiin.

==Katso myös==
